Tablettien saapumisen myötä ryhmätyön määrä on kasvanut luokassani huikeasti ja olemme huomaamatta siirtyneet valmiin materiaalin kuluttajista tuottajiksi. Ongelmatonta ja helppoa se ei kuitenkaan ole ollut - tai ole vieläkään...

Siinä missä aiemmin uuden asian opettelu oli usein kirjasta lukemista ja tehtävien tekemistä, on se nyt lähes poikkeuksetta jotain ihan muuta. Esimerkkinä aloitimme käymään maatilan eläimiä: jaoin oppilaat ryhmiin (kaikissa ryhmissä oli niin iOS-, kuin myös Android- ja Windows-laitteet), annoin kullekin ryhmälle eläimen, kävimme nopeasti läpi millä eri ohjelmilla pystyy esityksen aiheesta tekemään ja päästin ryhmät työhön. Tarkoituksena oli luoda esitys, jonka esittämisen jälkeen eläin on tuttu myös kuulijoille - toteutustapa oli ryhmän itse päätettävissä.

Ryhmät aloittivat työskentelyn ja homma lähti alun epävarmuuden jälkeen hyvin käyntiin: hetken kaikki tekivät omiaan ja kukin omilla padeillaan, mutta nopeasti alkoi ryhmissä syntyä työnjakoa ja ideat alkoivat kehittyä kunnianhimoisemmiksi. Yksi ryhmästä etsi tietoa, toinen teki varsinaisen esityksen ulkoasua, kaksi teki puhuvaa lammasta, joka kertoo itsestään (iPadin Morfo 3D boothilla) ja viimeinen kokosi käsitekarttaa. Osa oli tuntien välillä kotonaan ilman erillistä kehotusta tehnyt omaa osuuttaan eteenpäin ja innolla selitti löytämäänsä muille. Osasten saamiseksi samaan diaesitykseen oppilaat keksivät tapoja, joita ei vielä muutama vuosi sitten ollut edes olemassa! Eräs ryhmä teki diaesitystä iPadin Keynotella, mutta käsitekartta oli tehty Surfacen Espresso Mindmapin ilmaisversiolla, jolla tallennettu tiedosto ei aukea Keynotessa. Oppilaat ottivat käsitekartasta kuvankaappauksen, siirsivät sen pilvipalvelun kautta iPadille ja liittivät esitykseen kuvana.

Tätä projektia tehdessä esiin nousi ongelmia, joita ei perinteisessä kynä+paperi-tekemisessä ole, joista ehkä merkittävin tuli poissaolojen kautta. Kaikki pystyvät tekemään jotain osaa kokonaisuudesta omilla laitteillaan, mutta entä kun yksi on poissa ja pääesitys on hänen padillaan? Pilvitallennusta emme olleet kesken projektin tehneet, eikä se välttämättä olisi mitään auttanut, laitetyypit kun harvoin avaavat toisten tiedostomuotoja - ainakaan ilman muotoilun hajoamista. Ongelmatilanteisiin löytyi aina jonkinlainen ratkaisu - joskus osa meni tunniksi auttamaan toista ryhmää oppien samalla heidänkin eläimestään ja sai ideoita omaan esitykseen, osa teki jotain uutta osasta, jonka pystyi liittämään esitykseen, kun poissaolija palasi kouluun jne.

Asian käsittelyyn kuluu näin pidempään kuin vanhaan malliin ja muiden esittelemät eläimet eivät varmasti jää mieleen yhtä hyvin kuin oma, mutta näin opiskellessa oppilaiden lähdekriittisyys ja tiedonhaun taidot kehittyvät, he harjoittelevat ryhmätyöskentelyä, laitteiden monipuolista käyttöä, ongelmanratkaisua ja esiintymistä sekä kompromissien tekoa huomaamattaan. Paljonko sinä muistat vaikkapa vuohesta kouluajoilta? Niinpä... Mutta tieto on helposti tarjolla sitä kaipaaville ja näin oppilaat pystyvät etsimään tiedon silmänräpäyksessä, vaikkei sitä ulkoa muistaisikaan...

(Pyrin lisäämään ainakin jonkun valmiista töistä tänne, kunhan saan julkaisuluvat kuntoon)