Tabletit mahdollistavat oppilaiden välisen viestinnän kotioloissa, jolloin kotitehtävistä saa pienellä luovuudella tehtyä mielenkiintoisempia ja yhteystyöpainotteisia. Historiassa käsittelemme Euroopan keskiaikaa ja hyödynsimme tätä yhteydenpitomahdollisuutta kotitehtävässä, jossa toinen puoli ryhmää suunnitteli kuinka puolustavat linnaansa, kun taas toiset pyrkivät valtaamaan sen. Kotitehtävien ei aina tarvitse olla vanhan kertausta tai yksin puurtamista vaan ne voivat joskus tuntua jopa leikiltä tai peliltä.

Koulussa ryhmätöitä on helppo toteuttaa, kun kaikki oppijat ovat samassa tilassa, kotona taas perinteisesti läksyt on tehty yksin ja kotitehtävät ovat luonteeltaankin olleet vanhan kertaamista, historiassa päätimme tehdä asiat hieman toisin. Jaoin ryhmän kahtia ja annoin toiselle ryhmälle tehtäväksi suunnitella keskiaikaisen linnan ja kuinka sitä puolustetaan hyökkääjää vastaan, kun taas toisen puolen täytyi suunnitella kuinka linnan saisi vallattua. Ryhmien tuli kotona tutustua oppikirjan melko suppeaan tietopakettiin aiheesta, minkä lisäksi netistä sai etsiä lisätietoa siitä, kuinka linnoja puolustettiin tai niihin hyökättiin keskiajalla - jo kotitehtävän antamishetkellä ideat alkoivat lennellä ryhmien sisällä ja he suunnittelivat pitävänsä yhteyttä toisiinsa WhattsAppin kautta. Korostin tässä vaiheessa, että ideoiden täytyy sopia keskiaikaan, eli käytössä ei ole lentokoneita, vaan paljon alkeellisempia laitteita. Oppilaat alkoivat heti tunnin päätyttyä etsimään tietoa tuon ajan laitteista ja ensimmäisiä kysymyksiä oli mm. ruudin keksiminen: oppilaat kaivoivat nopeast esiin milloin ruuti tuli Eurooppaan - seuraavaksi pitikin selvittää sattuuko tuo ajanjakso keskiajalle. Kun ajanjakso täsmäsi keskiajan loppuvaiheeseen, piti meidän sopia taistelun tapahtuvan keskiajan loppupuolella.

Oppijat olivat todella motivoituneita tiedonetsintään ja asia tulee käsiteltyä paljon monipuolisemmin, kuin tehtäväkirjaan vastaamalla - näin pienellä tempulla oppijoissa heräsi halu ja tarve selvittää aiheeseen liittyviä asioita, jolloin asiat tulee opiskeltua lähes huomaamatta. Pieni kilpailuelementti lisää intoa oman tehtävän kunnolla hoitamiseen ja eri roolien kautta pääsemme helposti käsittelemään molempien puolien etuja ja haittoja: puolustajilla rajalliset resurssit esim. piiritystilanteessa, kun taas hyökkääjä joutuu taistelutilanteessa altavastaajan asemaan jo suojan johdosta. Myös esim. linnavuoret ja liittolaiset on helppo liittää mukaan, jolloin asiat sisäistetään monipuolisesti ja tieto jää muistiin konkreettisten esimerkkien kautta: ylämäkeen on vaikeampi hyökätä ja puolustuksessa auttaa, jos on liittolaisia, jotka voivat tulla auttamaan linnan puolustuksessa ja pakottaakin hyökkääjän puolustautumaan. Asiasisällön lisäksi oppijat harjoittelevat ryhmätyötaitoja ja pääsevät käyttämään luovuuttaan tehtävän toteuttamisessa.

Tabletit mahdollistavat asian monipuolisen käsittelyn - luokassa kovaan suosioon esitystyökaluna noussut MineCraft tarjoaa taas loistavan mahdollisuuden esim. linnan esittelyyn tai hyökkäysvälineiden rakenteluun. Lisäksi tableteilla tehty kotitehtävä tekee esim. tämän tehtävän kautta lähes huomaamatta flipped classroom -toimintamallin: oppilaat opettelevat uuden asian kotona ja luokassa käymme läpi kuinka oppilaat ovat asian sisäistäneet ja jalostamme tietoa eteenpäin. Kotitehtävävaiheen jälkeen käymme seuraavalla historian tunnilla läpi molempien suunnitelmat, ne kerrotaan toiselle ryhmälle, jonka jälkeen voimme yhdessä pohtia kuinka taistelussa kävisi. Voimme myös miettiä taistelun taktista puolta: kannattaako hyökkääjien rynnistää muureja päin fiktiivisistä elokuvista tutuilla ryhnnäköillä vai olisiko tehokkaampaa saartaa linnoitus?

 

Avainsanat: